No, ilma oli sateinen ja tylsä, päätimme isomman pojan kanssa, että nyt on meidänkin aika oppia jotain. Muutamia säveliä saimme jo aikaiseksi, ehkä pikkuhiljaa enemmän. En ole koskaan osannut oikeastaan soittaa mitään (mitä nyt berimbau on tullut omistettua capoeira-harrastuksen vuoksi, eikä sekään kovin monimutkainen soitin ole), joten ehkä näin liki nelikymppisenä voisi olla korkea aika. Pojalla on etuna 30 vuotta vähemmän ikää.
Muutama kuva eiliseltä. Huomatkaa miehen villasukat, jotka sain vihdoin valmiiksi helmikuun lopulla.
5 kommenttia:
Kohta teillä on siellä kitarabändi omasta takaa..
Niin se alkaa.
Etelä-Suomessa on kylmä päivä. Aurinkoa oli, mutta mittarissa vain noin +4 astetta ja kova tuuli..
Voiiiii! Mä oon aina halunnu osata soittaa kitaraa! Mutta en jaksais opetella, joten se siitä. Olen aina ihaillut varsinkin sellasia vähän käheä-äänisiä miehiä, jotka laulaa ja osaa soittaa kitaraa. Nam!
Jotta sitä odotellessa. :) (Siis että teiltä tulee käheä-äänistä materiaalia joskus blogiin, höystettynä kitaransoitolla. :D)
hehe, teillä oli oikein hauskat kommentit, nauroin oikein ääneen etenkin Hannan toivetta! Voisin laittaa miehen kähisemään suomeksi, quebeciläisellä aksentilla ;)
Marian viimeiseen kommenttiin; mikä on suomalaisen naisen taivas? Sitä kun mies hieroo hartioita ja hönkäilee ranskaa.
heheee... toi täytyy kertoa miehellekin.
Lähetä kommentti